Talvi on mennyt omaa vauhtiaan ja päivä pitenee pitenemistään. JEEE! Kohta on siis kevät ja kesä ja kisakausi ja elämä saa taas uuden merkityksen, kun saa herätä aamuneljältä, ajaa monta tuntia, odotella, seistä pellon laidalla, laittaa koiran juoksemaan hyvällä mäihällä pari alle minuutin pätkää ja ei muuta kuin samaa tietä takaisin kotio yömyöhään :D

Talvinen elämä on sujunut viime vuotta mukavammin, noin niinkun kelien puolesta. Vaikka pakkanen onkin toisinaan paukkunut, on mukaan mahtunut paljon mahtavia lenkkikelejäkin. Koirilla on pysynyt kondiskin ihan kivana, mitä nyt muutama ikävämpi juttu on haitannut auvoisaa elämää. Ja mistähän johtuu, että nämä kaikki huonot jutut ovat osuneet Viljon kohdalle?

Ensin pieni haveri kopat päästä juostessa... Sinne meni pala korvaa

 

Onneksi haava oli siisti ja parani ihan ihmevauhtia, vaikkei potilaan sideviritykset päässä pysyneetkään.

Uusimpana löytönä on vajaan parin viikon aikana ilmestynyt patti alaleuassa. Aluksi kuvittelin sen tuleen hampaan kolahduksesta tai muusta poikien rymytessä, mutta kun patti ei lähtenytkään paranemaan, aloin tutkia sitä tarkemmin. Mitä ilmeisimmin kyseessä on hyvänlaatuinen ihokasvain (mahdollisesti histiosytooma), joita nuorille koirille saattaa ilmaantua. Seuraillaan pattia nyt vielä pari päivää ja jos siinä ei tapahdu mitään tai tapahtuu huonompaan suuntaan, täytyy suunnata lekurille.

 

Käytiin muuten poikien kanssa muutama viikko takaperin virallisessa silmäpeilauksessa ja puhdasta näytti molempien kohdalla! Itse tarkastus sujui Viljon kohdalla hyvin nopeasti ja vaivattomasti, Reinoa puolestaan epäilytti silmätipat, pimeä huone ja outo sörkkijä vehkeineen. Mirven avustuksella saatiin rimpulaiita kuitenkin pysymään sen verran paikoillaan, että silmät saatiin tutkittua.

Olen ajatellut tutkituttaa pojat muutenkin vielä tulevaisuudessa. Ainakin sydämet ja polvet tullaan tutkimaan, mahdollisesti myös kuvataan selät ja lonkat, varsinkin jos nukutukseen ilmaantuu muutakin tarvetta. Viljon veljeltä kuvattiin juuri lonkat ja melko yllättävänä tuloksena kuvat tulivat virallisesti c/a ja lisäksi koiralla on vinolantio. Vaikka kumpaakaan pojista ei tulla koskaan jalostukseen käyttämäänkään, niin mielestäni on tärkeää saada tietoa koirasta ja sen suvusta jatkoa ajatellen. Ja kummasti on nyt noita ikävämpiä terveystuloksia ilmaantunut, mitä enemmän whippettejäkin on käyty tutkituttamaan...

Ja pistetään loppuun kuvapläjäystä eiliseltä, kun päästiin ekaa kertaa kunnolla tänä talvena jäälle. Keli oli mitä mahtavin ja kameraakin jaksoin ulkoiluttaa piiiiitkän tauon jälkeen. Menohan näytti tältä: